UUTEEN VUOTEEN
Päiviä
Tuntia
Min
S
Artikkelia päivitetty syyskuussa 2023 ja täydennämme artikkelia syksyn 2023 aikana lisää
Valtiotasolta on tullut lisää ohjausta vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin helmikuussa 2023. Tässä ohjeistuksessa hiilineutraaliuden määritelmää on tarkennettu ja kriteerejä tiukennettu. Edellinen päästölaskentamme on suoritettu vuonna 2022, jolloin hiilineutraaliuden määritelmä oli vielä erilainen. Näiden kriteerien kiristyttyä Rakettitukku ei tällä hetkellä voi sanoa olevansa hiilineutraali yritys, vaikka tekemämme ilmastotoimenpiteet eivät ole mihinkään muuttuneet. Käytännössä nykyisillä kriteereillä Rakettitukun hiilineutraaliuden kriteerien täyttymiseen tarvittaisiin aiempien toimien lisäksi esimerkiksi vielä tarkempi julkinen raportointi mm. päästöjen jakautumisesta osa-alueittain (scopet 1, 2 ja 3) ja tarkemman päästövähennyssuunnitelman tekeminen. Lisäksi olisi mahdollista lunastaa vain ulkomaisia ilmastoyksiköitä, koska oppaan ohjeistuksen mukaan kotimaisia ilmastoyksiköitä lunastaessa tuetaan kansallista Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, ja tällöin kotimaisia ilmastoyksiköitä ei voi käyttää, jos yritys itsessään haluaa olla hiilineutraali, koska kotimaisilla lunastetuilla ilmastoyksiköillä tuetaan kansallisia ilmastotavoitteita hiilineutraaliuden osalta. Jatkossakin vähennämme päästöjämme mahdollisimman paljon ja jäljelle jäävien päästöjen aiheuttamia ilmastohaittoja minimoidaan lunastamalla ilmastoyksiköitä, kuten aiemminkin vuodesta 2020 on toimittu. Rakettitukun ilmastotyötä ja siitä raportointia kehitetään koko ajan. Tällä hetkellä työn alla on jälleen vuosittaisen päästölaskennan tekeminen ja tarkemman raportin tekeminen Rakettitukun tekemistä ilmasto- ja vastuullisuustoimenpiteistä laajemminkin. Vuosittaisen päästölaskennan valmistuttua tulemme päivittämään tälle sivulle tietoja siitä ja ilmastoyksiköiden käytöstä uuden laskennan valmistuttua.
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja antaa toimijoille työkaluja vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla toimimiselle. Meneillään olevaa laskentaa suoritetaan ja siitä tullaan raportoimaan oppaan ohjeiden mukaisesti laskennan valmistuttua. (Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Laine, Anna; Ahonen, Hanna-Mari; Pakkala, Anna; Laininen, Jenni; Kulovesi, Kati; Mäntylä, Iris (2023-02-01)). Käytännössä laskenta tai raportointi hieman tarkentuu edellisestä laskennasta, mutta perusperiaatteet ovat samat.
Julkisuudessa kuulee silloin tällöin mielipiteitä, joiden mukaan ilotulitteet ovat merkittäviä saastuttajia. Mielikuva on varmaankin syntynyt siitä, että ilotulitteita taivaalle ampuessa syntyy savua ja toisaalta kun raketin tai padan efektit räjähtävät taivaalla, myös siitä syntyy savua. Savun ja palaneen ruudin ajatellaan olevan saastetta. Me Rakettitukussa tiesimme, että todellisuudessa suurin osa savusta on tiivistynyttä vesihöyryä ja palavasta ruudista syntyvät pienhiukkaset ovat ihan vastaavia, mitä syntyy esimerkiksi puusaunaa lämmitettäessä, kynttilöitä polttaessa tai liikenteessä. Eräässä muutaman vuoden takaisessa palaverissa päätimme, että selvitämme Rakettitukun päästöt ja pyrimme jatkossa vähentämään niitä. Näkemyksemme mukaan yrityksemme hiilijalanjälki ei voi olla juurikaan poikkeava verrattuna muihin tavaroita maahantuoviin yrityksiin, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja selvitystyö käyntiin. Olisihan se hienoa, kun voisimme myös ilmoittaa, että hankkimalla ilotulitteet Rakettitukusta kuluttaja voi olla hyvillä mielin hiilijalanjäljen suhteen. Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla.
Hiilijalanjäljen määrittäminen ei ollut aivan yksinkertainen operaatio. Käynnistimme projektin etsimällä soveltuvia laskentakaavoja, tunnistamalla tietolähteitä ja opiskelemalla aihetta. Projektissa jouduttiin myös tekemään linjauksia ja rajauksia, esimerkiksi siitä, mistä kohtaa mittaus aloitetaan ja mihin lopetetaan. Yhtä kaikki, kun olimme omasta mielestämme saaneet yhtiöitä koskevan osuuden määritettyä, päätimme tarkistuttaa lähestymiskulman ulkopuolisella asiantuntijalla. Meitä on hiilijalanjäljen laskennassa auttanut ja laskentamme tarkastanut Green Carbon Finland Oy.
Ensisijaisena pyrkimyksenä on vähentää omia päästöjä ja pienentää hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä pienentäviä toimia tehdään yrityksessämme koko ajan mahdollisuuksien mukaan ja tarkastellaan, miten voidaan päästöjä vähentää ja vähennetään päästöjä sieltä mistä niitä pystytään vähentämään. Hiilijalanjäljen pienentämiseen pyrkiminen ohjaa erilaisia valintoja esimerkiksi toimiston arjessa. Esimerkiksi toimistolla käytettävä sähkö on päästötöntä, suurin osa siitä tulee vuokratiloihimme asennetuista aurinkopaneeleista ja tarvittavan ostosähkön osalta on myös valittu päästötön vaihtoehto.
Vuosittaisen hiilijalanjäljen laskemisen jälkeen laskennan tarkastaa ulkopuolinen yritys ja sen jälkeen valitsemme ilmastoyksiköt, joita ostamme ilmastohaitan vähentämiseksi. Päivitämme tästä lisätietoa, kun hiilijalanjäljen laskenta on suoritettu ja olemme valinneet lunastettavat ilmastoyksiköt eli käytännössä pyrimmekö kohti hiilineutraaliutta vai tuemmeko Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Green Carbonin avulla tehtävä hiilijalanjäljen laskenta perustuu aina GHG-protokollaan, jolloin niissä huomioidaan yrityksen tai tuotteen päästöt Scope 1, 2 ja 3:n osalta. Se antaa siis tarkan kuvan hiilijalanjäljen suuruudesta ja auttaa yritystä tunnistamaan merkittävimmät päästövähennyskohteet. Meillä Rakettitukulla laskennassa on siis huomioitu myös Scope 3 päästöt.
Hiilijalanjälkilaskelmamme pitää sisällään mm. sähkönkulutuksen (sisältäen sähkölämmityksen), liikematkustamisen, kuljetukset, jätehuollon, muovituotteet sekä ilotulitteiden käytön aikaiset hiilidioksidiekvivalentit päästöt. Laskelmassa on käytetty yleisiä päästökertoimia sekä CO2Eston selvitystyön pohjalta päästökerrointa ilotulitteiden käytön aikaisille päästöille.
Rakettitukun hiilijalanjäljen mittaus alkaa Kiinasta Shanghain satamasta ja päättyy siihen, että tuotteet käytetään Suomessa. Eli lyhentäen logiikka on, että kaikki se, mitä yhden vuoden aikana maahantuodaan, myös ammutaan ja tästä kokonaisuudesta syntyvä hiilidioksidipäästö yhdessä yhtiön muun toiminnan kanssa muodostavat vuosittaisen hiilijalanjäljen. Tosiasiassa kaikki maahantuotuja tuotteita ei myydä eikä käytetä saman vuoden aikana, mutta totesimme että tämä yleistys ei ainakaan aliarvioi syntyviä päästöjä.
GHG-protokollassa (Kasvihuonekaasuprotokolla eli standardi, joka on kehitetty ympäristövaikutusten laskemiseen) päästöt jaotellaan kolmeen eri kategoriaan, joiden avulla hahmotetaan, miten päästökokonaisuus muodostuu yrityksen omasta toiminnasta ja hankintaketjuista. Päästölähteet luokitellaan seuraavasti: scope 1, scope 2 ja scope 3. Scope 1 sisältää päästöt, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa ja nämä päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, kuten omien ajoneuvojen polttoainepäästöt. Scope 2 sisältää tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta. Scope 3 sisältää kaikki epäsuorat päästöt, kuten tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyvät päästöt. Tähän sisältyvät esimerkiksi työmatkaliikenteestä aiheutuvat päästöt, jätehuolto ja logistiikka.
Rakettitukun CO2-päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä noin 672 tonnia. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa paljolta, mutta jos sitä vertaa esimerkiksi yhden suomalaisen henkilön aiheuttamaan CO2-päästöön (10,3 tonnia, Sitra), se tarkoittaa noin 65 henkilön vuosipäästöjä. Merkittävää on myös huomioida, että valtaosa (yli 89 %) päästöistämme syntyy ulkomaan ja kotimaan logistiikasta, siitä kun tuotteet matkaavat Kiinasta Suomeen myyntipisteillemme, ja alle 8 % varsinaisesta ilotulitteiden käytöstä. Muusta liiketoiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä on loput noin 3 % hiilijalanjäljestämme, ja ne koostuvat mm. jätehuollosta ja liikematkoista. Scope 2:n osalta päästöjä ei tullut ollenkaan, koska käyttämistämme energiamuodoista ei tule päästöjä.
Scope 3:n osuudesta eli käytännössä logistiikasta koostuu suurin osa hiilijalanjäljestämme. Toimintamme näiltä osin vastaa mitä tahansa tuotetta Kauko-idästä maahantuovaa ja myyvää tukkuliikettä. Koska logistiikan osuus on niin suuri yrityksemme hiilijalanjäljestä, vuonna 2022 päästöjen tarkastelemisesta ja tiettyjen päästöjen onnistuneesta vähentämisestä huolimatta kokonaishiilijalanjälkemme (672 tonnia vuonna 2022) on suurempi kuin edellisvuonna (617 tonnia vuonna 2021), johtuen suuremmasta tuotteiden maahantuontimäärästä.
Liikevaihtoa (7,4 milj. € 03/2023 päättyneellä tilikaudella) kohti mitattuna hiilijalanjälki oli 90,8 t CO2e / milj. €.
Kun laskentamme vuonna 2022 oli saatu valmiiksi, oli aika miettiä, mitä ilmastotoimia jäljelle jääneiden päästöjen osalta tehdään. Yhteistyö- ja kompensaatiokumppanillamme Green Carbon Finland Oy:llä oli tarjottavanaan erilaisia standardoituja ilmastoyksiköitä. Rakettitukun valinta lunastettaviksi ilmastoyksiköiksi vuoden 2022 hiilijalanjäljen osalta valikoitui varmennettuja kotimaisia metsäpohjaisia hiilinieluprojekteja (30 % kompensaatiosta) ja kansainvälisiä Gold Standardin sertifioimia metsänsuojeluhankkeita (70 %). Alla Green Carbon Oy:n sertifikaatit lunastetuista ilmastoyksiköistä.
Päästöjen määrittämisen ja vuoden 2022 päästöjen perusteella tehdyn ilmastoyksiköiden ostamisen jälkeen jää edelleen tehtäviä tuleville vuosille. Ensinnäkin on vuosittain syytä läpikäydä kriittisesti toimitusketjua ja arvioida löytyykö toimintatapojen muutoksia, joilla hiilijalanjälkeä voitaisiin tulevaisuudessa pienentää. Esimerkiksi saammeko pakkauskokoja muuttamalla pakattua tuotteet tiiviimmin merikontteihin tai voimmeko vähentää täydennystoimituskertoja myyntipisteisiin ennustamalla paremmin myyntiä, valikoimajakaumaa ja alkutoimituksen suuruutta.
Matkamme hiilijalanjälkeä tarkkaillessa ja sitä pienentämään pyrkiessä on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen. Tämänhetkisestä tilanteesta voimme olla kuitenkin ylpeitä jo nyt. Vaikka ilmastotoimia voi aina tehdä entistäkin enemmän, olemme ylpeitä siitä, että toimenpiteitä on jo tehty ja opimme aiheesta koko ajan lisää. On ilo todeta, että Rakettitukku on Euroopan ensimmäisiä, ehkä jopa maailman ensimmäisiä ilotulitusyhtiöitä, joka on ottanut päästöjen pienentämisen asiakseen ja on tehnyt työtä sen eteen jo vuodesta 2020 asti!
Tee vastuullinen valinta ja hanki ilotulitteesi Rakettitukusta. Näin voit juhlia vuodenvaihdetta iloisin mielin tietäen, että teemme jatkuvasti töitä päästöjemme pienentämiseksi ja hiilensidonnan lisäämiseksi!