UUTEEN VUOTEEN
Päiviä
Tuntia
Min
S
Artikkelia päivitetty syys- ja lokakuussa 2023. Täydennämme artikkelia syksyn 2023 aikana.
Julkisuudessa kuulee silloin tällöin mielipiteitä, joiden mukaan ilotulitteet ovat merkittäviä saastuttajia. Mielikuva on varmaankin syntynyt siitä, että ilotulitteita taivaalle ampuessa syntyy savua ja toisaalta kun raketin tai padan efektit räjähtävät taivaalla, myös siitä syntyy savua. Savun ja palaneen ruudin ajatellaan olevan saastetta. Me Rakettitukussa tiesimme, että todellisuudessa suurin osa savusta on tiivistynyttä vesihöyryä ja palavasta ruudista syntyvät pienhiukkaset ovat ihan vastaavia, mitä syntyy esimerkiksi puusaunaa lämmitettäessä, kynttilöitä polttaessa tai liikenteessä. Kuitenkin uusimman tiedon mukaan ilotulitteissa nämä pienhiukkaset itse asiassa tuhoutuvat riittävän lämpötilan vuoksi täydellisemmin, kun taas esimerkiksi liikenteen aiheuttamissa pienhiukkasissa palaminen on epätäydellisempää.
Eräässä muutaman vuoden takaisessa palaverissa päätimme, että selvitämme Rakettitukun päästöt ja pyrimme jatkossa vähentämään niitä. Näkemyksemme mukaan yrityksemme hiilijalanjälki ei voi olla juurikaan poikkeava verrattuna muihin tavaroita maahantuoviin yrityksiin, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja selvitystyö käyntiin. Olisihan se hienoa, kun voisimme myös ilmoittaa, että hankkimalla ilotulitteet Rakettitukusta kuluttaja voi olla hyvillä mielin hiilijalanjäljen suhteen.
Useamman vuoden ilmastotyön myötä Rakettitukku on ilotulitealan pioneeri ympäristövastuullisuudessa. Tietojemme mukaan olemme yksi Euroopan ja jopa koko maailman ensimmäisistä ilotuliteyhtiöistä, jotka ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Olemme tehneet määrätietoista työtä asian eteen jo vuosia ja minimoineet toiminnastamme aiheutuneita ilmastohaittoja todistettavasti vuodesta 2020 lähtien. Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla.
Toimimme kestävän maailman puolesta. Tiedämme myös, että kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia valintoja ilotulitteita hankkiessaan. Siksi jatkamme ilmasto- ja vastuullisuustyötämme määrätietoisesti ja innokkaasti.
Rakettitukun vastuullisuudesta laajemmin voit lukea täältäOlemme onnistuneet vähentämään Rakettitukun omasta toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja toiminnan hiilijalanjälkeä. Vuoden 2022 päästölaskennan ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella olimme hiilineutraali yritys.
Helmikuussa 2023 vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin tuli muutoksia, ja hiilineutraaliuden määritelmä muuttui. Kriteereiden kiristyttyä ja päästöjen laskentatavan muututtua emme tällä hetkellä täytä hiilineutraaliuden määritelmää, vaikka ilmastotoimemme ovat vähintäänkin samalla tasoilla kuin aiemminkin ja jatkuvat entistä tehokkaammin.
Rakettitukun vuotuiset CO2 -päästöt (2022) vastaavat noin noin 65 suomalaisen vuosittaisia päästöjä. Suurin osa päästöistämme (89%) syntyy logistiikasta.
Uusien kriteerien mukaan määriteltyyn hiilineutraaliustavoitteeseen (hiilineutraali yritys) päästäkseen täytyisi käyttää sellaisia ilmastoyksiköitä, joiden perustana olevia hillintätuloksia ei lasketa mukaan minkään maan ilmastotavoitteen seurantaan ja tilipitoon. Kotimaisia ilmastoyksiköitä lunastamalla taas tuetaan kansallista Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, eli vauhditetaan kansallisia ilmastotavoitteita, eikä lasketa ilmastoyksiköiden hillintätuloksia omien päästöjen ilmastovaikutusten kumoamiseen.
Uusien kriteerien mukaan määriteltyyn hiilineutraaliustavoitteeseen (hiilineutraali yritys) päästäkseen täytyisi käyttää sellaisia ilmastoyksiköitä, joiden perustana olevia hillintätuloksia ei lasketa mukaan minkään maan ilmastotavoitteen seurantaan ja tilipitoon. Kotimaisia ilmastoyksiköitä lunastamalla taas tuetaan kansallista Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, eli vauhditetaan kansallisia ilmastotavoitteita, eikä lasketa ilmastoyksiköiden hillintätuloksia omien päästöjen ilmastovaikutusten kumoamiseen.
Nyt on käynnissä Rakettitukun hiilijalanjäljen laskenta ajalta 10/2022-9/2023. Laskennan valmistuttua sen tarkastaa ulkopuolinen yritys. Tämän jälkeen valitsemme ilmastoyksiköt, joita lunastamme ja tiedotamme siitä tällä sivulla.
Käytännössä kyse on siitä, tuemmeko ilmastoyksiköitä ostamalla Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, jolloin siis lunastetaan kotimaisia ilmastoyksiköitä vai pyrimmekö yrityksen hiilineutraaliuteen, jolloin voi lunastaa vain ulkomaisia ilmastoyksiköitä.
Olemme päätyneet tukemaan kansallista hiilineutraaliustavoitetta ja meneillään olevan laskennan valmistuttua lunastamme kotimaisia ilmastoyksiköitä eli haluamme olla mukana tukemassa Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta.
Vuoden 2022 hiilijalanjäljen osalta, ohjeistuksien ollessa vielä erilaiset, lunastimme varmennettuja kotimaisia metsäpohjaisia hiilinieluprojekteja (30 % kompensaatiosta) ja kansainvälisiä Gold Standardin sertifioimia metsänsuojeluhankkeita (70 %). Jatkossa siirrämme vuosittaisen hiilijalanjäljen laskennan alkamaan huhtikuun alusta yhtä aikaa tilikautemme kanssa. Näin on helpompi seurata päästöjen suhdetta liikevaihtoon.
Yhteistyökumppanimme hiilijalanjäljen laskennassa ja laskennan tarkistamisessa on Green Carbon Finland Oy. Laskenta perustuu aina GHG -protokollaan (Greenhouse Gas Protocol). Se on kasvihuonekaasuprotokolla eli standardi, joka on kehitetty ympäristövaikutusten laskemiseen. Laskelmissa huomioidaan Rakettitukun päästöt kokonaisvaltaisesti Scope-luokittelun mukaan. Näin saadaan tarkka kuva yrityksen hiilijalanjäljen suuruudesta ja kyetään tunnistamaan merkittävimmät kohteet päästövähennyksille.
Scope 1 -luokkaan kuuluvat suorat kasvihuonepäästöt, esimerkiksi yrityksen autojen päästöt. Scope 2 -luokassa huomioidaan ostetun energian tuottamisesta aiheutuneet päästöt, kuten sähkö, lämmitys ja jäähdytys. Huomioimme Rakettitukun hiilijalanjäljen laskennassa myös Scope 3 -luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Ilotulitteiden käytön aikainen ilmastovaikutus lasketaan CO2e:n mukaan. Muuten laskennassa käytetään yleisiä päästökertoimia.
Koska Rakettitukun tuotteet valmistetaan Kiinassa, hiilijalanjäljen mittaus on alkanut Shanghain satamasta ja päättynyt siihen, että tuotteet käytetään Suomessa. Koska Kiinassa päästölaskenta ei ole vielä yhtä kehittynyttä kuin Suomessa, myymiemme tuotteiden valmistuksesta ei ole mahdollista saada riittävän tarkkoja päästötietoja, päädyimme asiantuntijakumppanimme kanssa aloittamaan päästölaskennan kuljetuksesta. Jatkossa käytämme valmistamisen päästöjen arvioinnissa päästökertoimia, jotka osuvat mahdollisimman lähelle vastaavaa tuotantoa.
Laskennassa huomioidaan kaikki maahantuodut tuotteet ja niiden käytönaikainen vaikutus, sillä oletuksella, että kaikki maahantuodut ilotulitteet myös käytetään. Käytännössä kaikkia maahantuotuja tuotteita ei myydä eikä käytetä saman vuoden aikana, mutta tämä laskentatapa ei ainakaan jätä tilaa päästöjen aliarvioinnille.
Rakettitukun CO2-päästöt olivat vuonna 2022 yhteensä noin 672 tonnia. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa paljolta, mutta jos sitä vertaa esimerkiksi yhden suomalaisen henkilön aiheuttamaan CO2-päästöön (10,3 tonnia, Sitra), se tarkoittaa noin 65 henkilön vuosipäästöjä.
Ostetun energian aiheuttamia päästöjä meillä ei ole lainkaan
Suurin osa, yli 89 % Rakettitukun päästöistä syntyy logistiikasta, kun tuotteet matkaavat Kiinasta Suomeen ja kuljetetaan myyntipisteillemme. Nämä päästöt lasketaan Scope 3 -luokkaan. Alle 8 % päästöistämme syntyy ilotulitteiden käytöstä. Jäljelle jäävä 3 % hiilijalanjäljestämme koostuu mm. jätehuollosta ja liikematkoista.
Scope 2 -luokan päästöjä eli ostetun energian aiheuttamia päästöjä meillä ei ole lainkaan, sillä käytämme vain päästöttömiä energiamuotoja. Ostamme uusiutuvaa sähköenergiaa ja vähennämme kulutusta toimiston aurinkopaneelien ja varaston maalämpöratkaisun avulla. Rakettitukun hiilijalanjälki koostuu siis suurimmilta osin logistiikan aiheuttamista epäsuorista päästöistä, joten näiltä osin toimintamme vastaa mitä tahansa tuotetta Kauko-Idästä maahantuovaa ja myyvää tukkuliikettä Suomessa.
Toimme vuonna 2022 maahan enemmän tuotteita kuin edellisenä vuonna. Lähinnä logistiikan takia takia kokonaishiilijalanjälkemme kasvoi vuonna 2022 (672 tonnia) edelliseen vuoteen (617 t.) verrattuna. Onnistuimme kuitenkin vähentämään tiettyjen päästöjen osuutta, mm. maahantuodun muovin määrää.
Liikevaihtoon suhteutettuna (7,4 milj. € 03/2023 päättyneellä tilikaudella) Rakettitukun hiilijalanjälki oli 90,8 t CO2e / milj. €.
Ilotulitteista puhutaan joissain yhteyksissä merkittävänä saastuttajana, mitä ne eivät kuitenkaan ole. Kuten sanottua, tuotteiden käyttö on vain alle 8 % Rakettitukun hiilijalanjäljestä.
Mielikuva saastuttavuudesta saattaa syntyä siitä, että ilotulitteet ovat lähtökohtaisesti näyttäviä ja niitä ammuttaessa näyttää syntyvän savua. Ilotulitukset tunnetaan myös ”ruudin tuoksusta”, joka syntyy pienestä määrästä rikkiyhdisteitä, jotka ihmisen hajuaisti tunnistaa herkästi.
Todellisuudessa ilotulitteiden pyromassasta muodostuu palaessa aivan samoja kaasuja, joita ilmakehässä normaalisti on. Suurin osa palamisen reaktiotuotteista on tiivistynyttä vesihöyryä, hiilidioksidia ja typpeä. Loppuosa käy rajun palotapahtuman läpi, jolloin nämä hiukkasmaiset aineet muuntuvat pääosin samoiksi aineiksi, jollaisina ne luonnossakin normaalisti esiintyvät. Vaikka ilotulitteista syntyvät pienhiukkaset ovat käytännössä samanlaisia, joita syntyy vaikkapa liikenteestä, puusaunan lämmittämisestä tai kynttilöiden polttamisesta, niin ilotulitteissa ne itse asiassa tuhoutuvat riittävän lämpötilan vuoksi täydellisemmin, kun taas esimerkiksi liikenteen aiheuttamissa pienhiukkasissa palaminen on epätäydellisempää.
Ilotulitteiden palamisen seurauksena metallit pienhiukkasissa ovat sellaisessa muodossa, etteivät ne käytännössä imeydy ihmiseen tai turmele luontoa. Haitallisia aineita, kuten häkää, rikkiyhdisteitä ja syanidia aiheutuu esimerkiksi nuotion poltosta myrkyllisiä pitoisuuksia. Ilotulitteissa näiden myrkyllisten aineiden pitoisuus on korkean palamislämpötilan ansiosta merkityksettömän pieni verrattuna nuotioon tai auton pakokaasuun. Pienhiukkasten kannalta ei ole käytännön merkitystä sillä, mitä värejä tai efektejä ilotulitteissa on, kun ne tehdään nykysäädösten mukaan. Ilotulitteiden ruutimäärät ovat lisäksi verrattain pieniä, eikä ilotulitteita käytetä päivittäin. Suomen suurimpana kuluttajailotulitteiden myyjänä valvomme luonnollisesti tuotteiden laatua ja myymme ainoastaan CE-merkittyjä tuotteita.
Ilotulitteiden valmistus on suurelta osin käsityötä tai yksinkertaisilla koneilla suoritettavaa työtä, jolloin valmistus ei vaadi juuri energiaa tai kalliita tuotantolaitoksia tai muuta ympäristöä paljon kuormittavia vaiheita toisin kuin vaikkapa elektroniikan valmistus. Ilotulitteiden pyrotekniset massat ovat muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti myrkyttömämmiksi ja ympäristöturvallisemmiksi. Muun muassa entisaikojen “rätinämassassa” käytetty lyijy ja arsenikki on nykyisin kielletty ilotulitteissa. Syöpävaarallisia aineita, kuten kloorattuja aromaattisia hiilivetyjä ei ole saanut käyttää ilotulitteiden pyromassoissa vuosiin.
Tee vastuullinen valinta ja hanki ilotulitteesi Rakettitukusta. Näin voit juhlia vuodenvaihdetta iloisin mielin tietäen, että teemme jatkuvasti töitä entistäkin vastuullisemman toiminnan eteen ja päästöjemme pienentämiseksi!
Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Laine, Anna; Ahonen, Hanna-Mari; Pakkala, Anna; Laininen, Jenni; Kulovesi, Kati; Mäntylä, Iris (2023-02-01)
Determination of Particulate Matter Emission Factors of Common Pyrotechnic Articles. Keller, Fritz; Schragen, Christian. (2021-02-10)
